Primorsk (Koivisto) ja Tallinnan Muuga ovat Suomenlahden kriittisiä öljynkuljetussatamia. Pietariin kuljetetun öljyn määrän odotetaan kasvavan 10 miljoonasta 15 miljoonaan tonniin vuonna 2005. Vysotsk, Auras ja Batareinaja ovat kaksi uutta öljysatamahanketta Suomenlahdella. Porvoo tulee olemaan suunnilleen saman kokoinen kuin ennen. Myös muut Suomenlahden satamat kuljettavat öljyä.
Mustallamerellä Novorossiysk oli Venäjän suurin öljynvientisatama. Vaikka satamassa on paljon etuja, sitä vaivaa myrskyisyys. Myrskyt aiheuttivat sataman sulkeutumisen keskimäärin kahdesti viikossa viime vuonna. Ventspils, Latvia, jota myös putkilinja yhdistää, on ollut tärkeä satama Venäjän öljynviennille. Satamassa käytiin kuitenkin yksityistämiskiistoja, jotka johtivat kauppasaartoon. Suuri osa sen kuljetuksista menee nyt Tallinnaan, jossa se kuljetetaan rautateitse.
Venäjän tavoitteena on lähitulevaisuudessa lisätä öljyn vientiä Suomenlahden satamista. Murmanskilla on kuitenkin suuri satama, ja Länsi-Siperiasta rakennetaan öljyputki. Sen jäätön suoja ja syvyys tekisivät siitä kilpailukykyisen. Sinne voitaisiin päästä 2-3 kertaa suuremmilla säiliöaluksilla kuin nykyiset Venäjän Suomenlahden satamat. Rakennustyöt alkavat vuonna 2004 ja valmistuvat vuoteen 2010 mennessä.
Toistaiseksi katastrofeilta on vältytty.
Suomenlahdella on toistaiseksi vältytty vakavilta öljyvuodoilta. Itämeren suojelukomission Helcomin mukaan Itämeren alueella tapahtui vuosina 2000-2001 119 laivoille sattunutta onnettomuutta. Vain yhdeksän näistä onnettomuuksista aiheutti öljyvuotoja mereen; yksi tapahtui Suomenlahdella. Kaksisataaviisikymmentä kuutiometriä öljyä päästettiin mereen sen jälkeen, kun maltalaisen yksirunkoisen Alambra-aluksen runko vaurioitui Tallinnan edustalla 16.9.2000.
Öljyä voidaan päästää mereen muuallakin kuin tankkereista. Itämerellä sattui 19 tankkerionnettomuutta vuosina 2000-2001. Näistä neljätoista tapauksista johtui öljyn vapautumisesta mereen. Seitsemällä onnettomuuteen osallistuneella tankkerilla oli kaksoispohja ja muilla 12:lla yksi tukikohta. Vaikka EU on keskustellut yksipohjaisten tankkerien kieltämisestä, Venäjän ei odoteta olevan osa tällaista sopimusta ainakaan seuraavan vuosikymmenen aikana.
Vaikeat sääolosuhteet
Nykyaikaiset Suomenlahdella kulkevat öljytankkerit kuljettavat yli 150 000 tonnia öljyä ja ovat 300 metriä pitkiä. Esimerkiksi tällainen tankkeri voisi nopeasti päästää 30 000 tonnia öljyä meriveteen törmäyksen sattuessa. Tämä vastaa kahden lastisäiliön sisältöä. Tämä määrä on verrattavissa venäläisen tankkerin Antonio Gramscin 1980-luvun lopulla Porvoon edustalla vapauttamaan öljyyn, joka oli 650 tonnia. Tämä riitti Suomen siivoamiseen useita kuukausia.
Öljynkuljetus on vaikeaa Suomenlahden ankarista sääolosuhteista johtuen. Koko Itämeri jäätyy noin kaksi kertaa vuosisadassa ja koko Suomenlahti noin kerran kymmenessä vuodessa. Suomenlahti on yleensä jään peitossa kuuden kuukauden ajan kalenterivuodesta. Säiliöalukset on koulutettava liikkumaan Suomenlahdella talvella standardin mukaisesti.
Öljyä voidaan myös vapauttaa tätä tarkoitusta varten.
Öljyä voi päästä mereen myös vahingossa. Itämeren alueelle pääsee vuosittain 300-800 öljy- ja pilssivettä. Monia muita on vielä löydettävä. Itämerellä tapahtuisi vuosittain yli 10 000 öljy- ja pilssiveden vuotoa. Mereen vaurioituneen öljyn määrä on suurempi kuin vahingossa läikkyneen öljyn määrä. Helcomin vuoden 2000 suosituksen katsottiin ratkaisevan ongelman. Siinä määrätään, että satamiin saapuvilta aluksilta peritään öljynkäsittelymaksu aina riippumatta siitä, ovatko ne jättäneet öljyä. Suomen valvonta-alueella on kuitenkin enemmän tahallisia päästöjä kuin Ruotsissa. Laivat jatkavat öljyn tyhjentämistä mereen samalla tavalla kuin ennenkin.
Ruotsi on laajentanut aluevesiään niin sanotulle “talousvyöhykkeelle”. Se voi tarkastaa kaikki laivat, jotka aiheuttavat haittaa sen vesillä ja määrätä nopeat sakot. Ruotsin tiukemmat käytännöt voivat aiheuttaa ongelmia muille Itämeren maille. Suomea vaadittiin myös laajentamaan merialuettaan, mutta talousvyöhykkeen perustaminen edellyttää neuvotteluja muista asioista, kuten kalastusoikeuksista ja luonnonvaroista. Asia on toistaiseksi pysähtynyt. Talousvyöhykekysymys on kiihtynyt. Tämä asia koostuu vakiosäännöistä ja ankarammista ja nopeammista rangaistuksista koko Itämerellä.
Kirjoittaja on ympäristö- ja energiavastuualueen tilastopäällikkö.